-t-
Olipa päivä, tarkennan työpäivä. Olo on kuin zombiella. Kovalevy lyö aivan tyhjää. Normi päivä siis, mutta onneksi nykyaikana voi saumattomasti vaihtaa työstä vapaalle tietskarikoneen äärellä. Nettikaupat! Tuo kiireisen tuhlaustaivas. Itse en ole varmasti viimeiseen vuoteen ostanut tai tilannut kuin jumppavaatteita. On varmasti valinnanvaraa vaikka ensi elämäänkin. Pikkujoulut taitaakin tänä vuonna mennä Fitness teemalla… Mikäs sen seksikkäämpää kuin Lycra trikoot ja piukka pinkki toppi väreihin sopivilla kompressiosukilla särmättynä.
Moni on varmasti sitä mieltä että onko sillä nyt mitään hiivatin merkitystä minkälaisissa nuhjuverkkareissa sitä salilla huhkii, mutta kyllä sillä on. Taas kerran, ainakin minulle on.
Jokin lähes kehosta irtaannuttava tunne valtaa mielen joka ikinen kerta kun netin reaaliaikainen lähetysseuranta kertoo, että pakettisi on noudettavissa lähimmästä Postista tai kun pääsee kotiin kolmen erinäisen sporttiliikkeen muovikassien kanssa. Pussit sullotaan sisäkkäin ja kiikutetaan pikimmiten lapsen omaisen, raivokkaan purkamisen jälkeen lähimpään roskikseen siipan silmien ulottumattomiin. ”Ostin vain yhdet pienet housut, oli alessakin, vain muutama kymppi meni”. Ihan kuin häntä ihan oikeasti kiinnostaisi pätkän vertaa minun pöksyostokseni. Sovittelun uusintakierroksen jälkeen seuraa ostoskierteen seuraava vaihe kun huomaan, että uudet kirkuvan punaiset leggarit ei sovi (tietenkään) vanhojen Naikkitossujen kanssa ja hetkessä auton perävalot välähtää pihassa ja matkalla hoen mantraa ”ensi viikon syön sitten vähän vähemmän että talous tasapainottuu…” Itsepetosta tämäkin.
Illalla ostoksia jatketaan näppärästi taas kerran Internetin ihmeellisessä maailmassa joko tositoimissa tai sitten toivelistaan pöksyä pöksyn perään lätkien. Lopulta ostoskori pullistelee lumoavaa Lycraa ja erinäisiä esanssisia lisäravinnepulvereita ja trikoisiin stemmaavia sheikkereitä. Tämä on kuin kisatilanne. Seuraavaksi aletaan kahlata jo sisällöltään unohdettua konkurssikoria ja alkaa armoton uusinta kierros jolla raakataan epäkäytännöllisimmät ja vähiten järkeä sumentavat tuotteet pois. Seuraa luopumisen tuskaa. Näin päästään kuitenkin jo henkilökohtaisen konkurssin alapuolelle, mutta vielä mennään rajamailla. Korin saa onneksi monessa hyvin palvelevassa rättikaupassa tallennettua joka mahdollistaa muutaman järkeilypäivän ja ne päivät ratkaisevat rahapussiraukan kohtalon joko seuraavista nälkäviikoista tai keräännyttävästä massakaudesta.
Mutta kaikki tämä vaateiloittelu buustaa ainakin omaa treeniä aivan käsittämättömän hyvin. Varmasti sama kangaskappaleen luoma onnentunne on monille tuttu ja NIIN koukuttava. Mikä sen motivoimampaa kuin vetäistä uudet tuliterät merkkipöksyt kovalla työllä trimmattuihin koipiinsa ja painua saliyhteisönsä sekaan hikoilemaan painotangon alle. Tästä addiktiosta lienee mahdoton päästä eroon, mutta suodaan se meille tyylitietoisille salikissoille ja kolleillekin totta kai.
Ylellisiä ja tyylikkäitä treenihetkiä teille kanssajumpparit ja tsempparit!
Vastaa