-t-
Tällä viikolla tapasin uuden mentorini. Jännitti niin pirusti, mutta selvisin. Tietysti selvisin. Aloitin siis kilpavalmennuksen. Tähän se nyt sitten meni.
Reippaasti astelin alku viikosta uusin kuvioihin eli koitti vihdoin tapaaminen seuraavan vuoden ahterini muodostumista tarkkailevan kuntogurun kanssa. Minulle oli ilmoitettu, että tapaaminen vie noin neljä tuntia ja niin se veikin. Jännitys lakkasi nopeasti kun huomasin, että vastassa on hymyileväinen mieshenkilö (iso sellainen). Hän ohjasi minut kahvin kera konttuuriinsa ja siinä sitten turistiin mukavia hetken aikaa, tutustuttiin. Nopeastihan se tuttavuus johti vähempiin vaatteisiin (kuulunee asiaan kropan tutkailussa, uskoisin). Alkukartoitus. Siinä seistä tönötin tuiki tuntemattoman ihmisen edessä alusvaatteisillani. ”Jooh… käänny ympäri, juuh… käänny sivuttain, käänny vielä eteen päin…” Siinä pyörähtelin kuin hyrrä mietiskellen mitä tuo mietteliäs ”jooh” tai ”juuh”voisi tarkoittaa. Hetken hiljaisuuden jälkeen sain vetäistä kaksi vaatekerrostani nahkojeni päälle ja istuutua kuulemaan tuomioni. Palaute oli suora ja niin pitikin, sitähän tänne tultiin hakemaan. Kunto on tiukka, ehkä jopa liian kuivakka bikiniin, mutta ei huono asia kuitenkaan. Lihasmassa yläkropassa jopa jyrkkä eli vaatii pehmennystä, takapuoleen nostetta (bye, bye lättis!) ja hiilaria lisää ruokavalioon, mutta maltilla. Valasta minusta ei kuulemma aiota tehdä. Aika yllättävää. Aamuaerobiset lähtivät lomalle nyt toistaiseksi ja ainut liikunta viiden salitreenin lisäksi on kevyt kävely koirien kanssa. Saapahan torkuttaa taas vähän pidempään aamuisin, mahtavaa! Lyhyesti sanottuna olen kovassa kunnossa ollakseni vasta lähtökuopissa ja, että yli vuosi valmistautumista olisi ajan hukkaa. Eihän tuosta voi kuin saada totaalisen kovan treenimotarin eli nyt pusketaan kohti tavoitetta TÄYSIÄ. Eipähän jää ainakaan itsensä likoon laittamisesta kiinni.
Uutta ruokavaliotani rustailtiinkin sitten tovi ja lopputulos oli kuusi ateriaa päivässä. Lisää vähän kaikkea ja täytyy myöntää että menu kokkausvinkkeineen on hyvä. Uskomus tylsästä treeniruokavaliosta mureni nyt viimeistään. Sain myös viikkoon yhden täysin vapaan aterian, luksusta. En osannut edes haaveilla moisesta. Aion sen todellakin käyttää, mutta maltilla. Ehkäpä nyt vihdoin pääsen kokemaan ensimmäisen Ben & Jerry´s makunautintoni ja ihan luvan kanssa. Mahtavaa tämäkin!
Treenit käytiin läpi juurta jaksaen ja kaikki liikkeet jopa painui mieleen selkeän opastuksen saattelemana. Luvassa super sarjoja, mäkitreeniä ja muuta mukavaa pikku puuhastelua. Niin mun juttu. Kaikin puolin hyvä ja kannustava ensi tapaaminen. En ole siis yksin tämän hyppyni tuntemattomaan kanssa vaan minulla on oikeasti upea tukiverkosto matkassa mukana. Sitä tulen varmasti tarvitsemaan.
Intoa puhkuen olen nyt puntannut uudesta ohjelmastani 3/5 osaa läpi ja huomisen huilipäivän jälkeen pääsen käsiksi loppuihin pakaran buustaus setteihin. Nyt alkaa tekemisen meininki!
Lyhyt postaus, mutta ajatukset nyt niin treeneissä. Tarinat jatkukoon kunhan saan uuden viikkorytmini rullaamaan. Kiitos jälleen kerran ajastasi arvoisa lukaisija <3
-t-
Vastaa